|
Kiitoksia HJu:lle artikkelista!
================================================================
Jos nyt laitan vielä oman lusikkani soppaan vaikka olenkin "optiikassa
ei kannata säästää" -koulukuntaan kuuluva ja
siten lievästi jäävi kommentoimaan halpisoptiikkaa... :-)
Absoluuttista tietoa sotilastähtäinkiikareista ei saada ilman
että otetaan jokaista teoriassa soveliasta tähtäintyyppiä
10 kpl kenttätesteihin, joita pyöritetään varusmies-
ja reserviläiskoulutuksessa vähintään vuoden verran
eri testiryhmillä. Ne jotka tämän rääkin jälkeen
edes toimivat kannattaa ottaa tarkempaan tekniseen tarkasteluun. Tämä
on sitä "sotilaskäyttöön testaamista", mikä
eroaa oleellisesti siitä mitä omalla rahalla omaan käyttöön
hankittavan tähtäimen tarvitsee kestää.
Puolustusvoimien käyttämien tähtäinmallien hinnoissa
on usein paljonkin ns. morttikerrointa eli tähtäinten hinta
on kova koska ne on pitänyt rakentaa pomminvarmoiksi ja sehän
ei koskaan ole halpaa. Pienet valmistussarjat vielä nostavat kuluja
ja hintaa entisestään.
Optiset mittaukset ovat yksi lähestymistapa tähtäinten
paremmuuteen eikä edes kovin huono tapa, mittauslaitteilla saadaan
tosin yleensä esiin eroja joilla ei ole käyttäjän
kannalta mitään merkitystä eli testiryhmä ei huomaa
mainittavaa eroa vaikka digitaalimittari huomaisikin.
Yhden yksilön mittaaminen ei riitä koska vasta 10 tai useamman
tähtäimen testaamisella saadaan selville mikä on keskitaso
ja laatuvaihtelu kyseiselle tuotteelle. Etenkin halvemmissa malleissa
on selviä maanantaikappaleita seassa jolloin ostaja ei voi tietää
oliko testissä priimayksilö vai maanantaikappale ja mitä
kaupasta saa.
Minun mielestä hyviä ominaisuuksia tarkka-ampujatähtäimelle
ovat:
- Zoom, matala suurennos (2-5X) alle 200m pikatilanteisiin ja
maksimisuurennosta mielellään 18X-20X tai yli jotta etäisyydenarviointi
ja maalin tunnistaminen olisi mahdollisimman tarkkaa. Jos käytetään
laseria etäisyydenmittaukseen niin maksimisuurennos voi jäädä
15-16X paikkeille. Nykykonflikteissa maalin tunnistaminen varmasti on
äärimmäisen tärkeää joten 10X suurennos
pitkillä matkoilla on vähän puutteellinen tässä
suhteessa vaikka sillä voikin ampua ja osua 1000 metriin ja ylikin.
- Hyvä valovoima eli optiikan laatu, laadukas 42mm objektiivi
on parempi kuin hyvin halpa 56mm objektiivi joten tätä ei
voi arvioida suoraan tuotespesifikaatiosta vaan se pitää muuten
testata, käytännössä kuitenkin ilman erillistä
valonvahvistinta pitää isosuurennoksisessa tähtäimessä
olla vähintään 50mm objektiivi että isoillakin suurennoksilla
näkisi hämärässä vielä hyvin.
- Kestävä rakenne, tätä ei voi mitata kovin
hyvin laboratoriossa mutta tietyt mallit ovat osoittaneet että
ne kestää ta-käyttöä hyvin (Leupold Mark4,
Vari-XIII LR mallit, NXS, IOR, Zeissin Tactical mallit, S&B PM ja
PMII sarjan tähtäimet,B&L Tactical, Tasco SS varauksin)
- Täsmälliset pikasäädöt ilman erillisiä
irroitettavia suojakupuja
- Parallaksisäätö kolmannessa tornissa
- Pikasäätöjen paras jako on 0,1 milliradiaania
eli 1cm/100cm mutta kyllä MOA-pohjaisillakin tulee toimeen, optimi
mielestäni on 0,1 milliradiaanin jako
- Ristikko mil-dot johdannainen lisäväliviivoilla
MP-8 tai 2nd Gen Mil-dot. Horsuvisionin "singon joulukuusiristikosta"
en tässä vaiheessa osaa sanoa muuta kuin että hämärässä
sen käyttö voi olla hankalaa ilman ristikon valaisua
- Korosäätövaraa vähintään 150
cm/100m, enemmän on parempi mutta ei välttämätöntä
- Valoristikkoa en pidä välttämättömänä
hyvän valovoiman omaavassa tähtäimessä
- Käytännössä S&B PMII, Zeissit, NXS-versiot
ja Leupoldin muutamat mallit täyttää suurimman osan tai
jopa kaikki näistä vaatimuksista. Joihinkin jos lisätään
0,1 milliradiaanin säädöt niin ne olisivat sitten jo
"täydellisiä" tai toisiin malleihin jos lisätään
lisää suurennosta ja/tai säätövaraa niin ollaan
taas aika lähellä "täydellistä".
Tactical-tähtäimissä aletaan olla samassa vaiheessa kuin
digikameroissa: Nurkan takana on aina tulossa vähän nykyisiä
parempi malli. Jos jää odottamaan täydellisintä mallia
niin odotus ei lopu koskaan. Kannattaa siten orientoitua asiaan niin että
ostaa sellaisia tähtäimiä joille tarvittaessa löytyy
muutakin omaa käyttöä tai jotka saa helposti myytyä
eteenpäin. Tämä sulkee ns. halpismerkit ulos jälleenmyynnin
suhteen koska niiden jälkimarkkinat ovat huonot ts. käytettynä
niistä saatava hinta on murto-osa (maks. 50%) hankintahinnasta. Laatutähtäimistä
taasen saa helposti lähes (80-90%) kaiken omansa pois jos tähtäin
on hyvässä kunnossa. Omassakin käytössä laatumerkkien
20-30 vuoden takuut ovat varsin mukavia oman mielenrauhan kannalta.
Valmistusmaista sen verran että Wartburg ja Trabant ovat saksalaista
autolaatua siinä missä Mercedes ja BMW. Samoin japanilaisessa
optiikassa on hyvää ja välttävää laatua.
Ei voida puhua että saksalaiset autot tai japanilainen optiikka automaattisesti
olisi aina hyvää tai huonoa.
Viime kädessä käyttäjä on se tärkein lenkki,
hyvät välineet helpottavat toimintaa mutta ei nekään
itsekseen mitään osaa tehdä. Pitkä tarina, toivottavasti
tästä tuli jollekin jotain uusia ideoita.
HJu
|